Hevosen verryttelyesimerkki

Verryttelyn tarkoituksena on elimistön toimintojen aktivoiminen; syke, verenkierto ja
lämpö nousee, lihaksen elastisuus paranee ja se supistuu voimakkaammin ja nopeammin, koordinaatio paranee, hermotoiminta herkistyy ja valppaus/tarkkaavaisuus lisääntyy.
Verryttelyn tavoitteena on kilpailutehon ja harjoitusvaikutuksen lisääminen sekä
revähdyksien ja muiden vammojen ehkäiseminen. Verryttelyllä pystytään vaikuttamaan
fyysiseen ja psyykkiseen vahvuuteen kilpailutilanteessa.

Hevosen verryttelyyn vaikuttavat myös hevosen ikä, vuorokaudenaika, ilman lämpötila ja aikaisemmat vammat. Vanhempi hevonen tarvitsee pitkäkestoisemman verryttelyn lihasten elastisuuden vähenemisen takia. Vuorokaudenaika vaikeuttaa suorituksen hyvää
onnistumista, mikäli hevosta normaalisti treenataan aamuisin ja kilpailutilanteet ovatkin iltaisin. Tällöin elimistö on tottunut tietynlaiseen rytmiin -illalla elimistö onkin jo "menossa nukkumaan" . Kylmällä ilmalla verryttelyt ovat pitkäkestoisempia ja esimerkiksi suoritusta odotettaessa on huolehdittava lämmön ylläpitämisestä liikkeen avulla ja/tai loimilla. Aikaisemmat vammat,
kuten jalkojen jännevammat vaativat pitkäkestoisemman verryttelyn. Arpikudoksen lämpeäminen/notkistuminen kestää vähän kauemmin kuin terveen kudoksen.



Alkuverryttelyllä valmistellaan elimistö tulevaan suoritukseen. Alkuverryttely suoritetaan
n. 30min-1h ennen varsinaista harjoitusta/kilpailutilannetta. Lajinomaisia harjoitteita sisältyy jo alkuverryttelyyn, koska esimerkiksi ravihevosilla on vähän erilainen alkuverryttely kuin ratsuhevosilla. Toisaalta esimerkiksi ravurikin voidaan lämmittää ratsain.
Ensimmäiseksi hevosta liikutetaan käynnissä n.10-15min, jonka tarkoituksena on nostaa elimistön lämpötilaa. Vaihteleva maasto esim. metsäpohja, löysä hiekka tai lumihanki tehostavat ensimmäistä vaihetta. Ratsuilla alkukäynnissä suoritetaan erilaisia voltteja ja taivutuksia. Tämän jälkeen hevosta liikutetaan ravaten/hölkäten n.10min. Palauttelun jälkeen (=käyntiä, kunnes hengitys tasaantuu) voidaan nostaa tehoja. Ravureilla verryttely kilpailutilanteessa jatkuu radalla jokaiselle hevoselle sopivalla tavalla tai sitä voidaan jatkaa nopeammilla vedoilla ja lähdönomaisilla harjoituksilla. Ratsuilla tehdään laukannostoja ja laukataan lyhyitä pätkiä. Tähän voidaan lisätä mukaan pyrähdyksiä eli ratsuilla laukannosto, josta välittömästi nopeaan laukkaan. Lopuksi hevosta kävellytetään, kunnes hengitys on täysin tasaantunut. Kilpailuun valmistava hieronta ja venyttelyt voidaan tehdä ennen tai jälkeen alkuverryttelyn. Siihen sisältyy nopeat venytykset (n.8-10sek./jalka/suunta) sekä lihasravistelut ja -taputtelut.
Alkuverryttelyn kokonaisaika on n.30min.

Lajinomainen verryttely tehdään 5-10 minuuttia ennen varsinaista suoritusta. Siihen sisältyy muutama nopea veto sekä esim. estehevosella harjoitusesteiden hyppyjä tai kouluhevosella kuuliaiseksi ratsastamista.

Loppuverryttely on erittäin tärkeää! Kuona-aineiden (mm. maitohappo) poistuminen elimistöstä nopeutuu loppuverryttelyssä. Elimistöön keräytyneet kuona-aineet aiheuttavat lihaskireyksiä ja -kramppeja. Hevosen muistiin saattaa tallentua mielikuva kivuliaista lihaksista harjoituksen/kilpailutilanteen yhteydessä, mikä toisaalta voi vaikuttaa tuleviin suorituksiin.
Hevosen loppuverryttely tapahtuu aina ravissa/hölkässä n.10minuutin ajan, kunnes hengitys tasaantuu. Tämän jälkeen vielä kävelytetään väh.10min. Kävelytyskoneet ovatkin tulleet suosituiksi varsinkin isoilla ravitalleilla, jossa aika ei riitä kunnollisen loppukävelyn suorittamiseen talutellen tai kärryillä ajaen.
Sitten hevonen saa levätä. Muutaman tunnin levon jälkeen hevonen olisi hyvä liikuttaa kävelyttäen tai tarhaamalla, mikäli se omaehtoisesti siellä liikkuu. Jo ½ tunnin kävelytys poistaa huomattavasti kuona-ainejäämiä elimistöstä ja hevosen palautuminen on nopeampaa. Myös seuraavan päivän jäykkyys lihaksistossa on pientä.
Kävelyttämisen jälkeen suoritetaan pitkäkestoiset venytykset. Venytyksen kesto on 20sek./jalka/suunta 3-5 toistolla.