Alkuverryttelyllä
valmistellaan elimistö tulevaan suoritukseen. Alkuverryttely suoritetaan
n. 30min-1h ennen varsinaista harjoitusta/kilpailutilannetta. Lajinomaisia
harjoitteita sisältyy jo alkuverryttelyyn, koska esimerkiksi ravihevosilla
on vähän erilainen alkuverryttely kuin ratsuhevosilla. Toisaalta
esimerkiksi ravurikin voidaan lämmittää ratsain.
Ensimmäiseksi hevosta liikutetaan käynnissä n.10-15min,
jonka tarkoituksena on nostaa elimistön lämpötilaa. Vaihteleva
maasto esim. metsäpohja, löysä hiekka tai lumihanki tehostavat
ensimmäistä vaihetta. Ratsuilla alkukäynnissä suoritetaan
erilaisia voltteja ja taivutuksia. Tämän jälkeen hevosta
liikutetaan ravaten/hölkäten n.10min. Palauttelun jälkeen
(=käyntiä, kunnes hengitys tasaantuu) voidaan nostaa tehoja.
Ravureilla verryttely kilpailutilanteessa jatkuu radalla jokaiselle hevoselle
sopivalla tavalla tai sitä voidaan jatkaa nopeammilla vedoilla ja
lähdönomaisilla harjoituksilla. Ratsuilla tehdään
laukannostoja ja laukataan lyhyitä pätkiä. Tähän
voidaan lisätä mukaan pyrähdyksiä eli ratsuilla laukannosto,
josta välittömästi nopeaan laukkaan. Lopuksi hevosta kävellytetään,
kunnes hengitys on täysin tasaantunut. Kilpailuun valmistava hieronta
ja venyttelyt voidaan tehdä ennen tai jälkeen alkuverryttelyn.
Siihen sisältyy nopeat venytykset (n.8-10sek./jalka/suunta) sekä
lihasravistelut ja -taputtelut.
Alkuverryttelyn kokonaisaika on n.30min.
Lajinomainen verryttely
tehdään 5-10 minuuttia ennen varsinaista suoritusta.
Siihen sisältyy muutama nopea veto sekä esim. estehevosella
harjoitusesteiden hyppyjä tai kouluhevosella kuuliaiseksi ratsastamista.
Loppuverryttely on erittäin
tärkeää! Kuona-aineiden (mm. maitohappo) poistuminen elimistöstä
nopeutuu loppuverryttelyssä. Elimistöön keräytyneet
kuona-aineet aiheuttavat lihaskireyksiä ja -kramppeja. Hevosen muistiin
saattaa tallentua mielikuva kivuliaista lihaksista harjoituksen/kilpailutilanteen
yhteydessä, mikä toisaalta voi vaikuttaa tuleviin suorituksiin.
Hevosen loppuverryttely tapahtuu aina ravissa/hölkässä
n.10minuutin ajan, kunnes hengitys tasaantuu. Tämän jälkeen
vielä kävelytetään väh.10min. Kävelytyskoneet
ovatkin tulleet suosituiksi varsinkin isoilla ravitalleilla, jossa aika
ei riitä kunnollisen loppukävelyn suorittamiseen talutellen
tai kärryillä ajaen.
Sitten hevonen saa levätä. Muutaman tunnin levon jälkeen
hevonen olisi hyvä liikuttaa kävelyttäen tai tarhaamalla,
mikäli se omaehtoisesti siellä liikkuu. Jo ½ tunnin kävelytys
poistaa huomattavasti kuona-ainejäämiä elimistöstä
ja hevosen palautuminen on nopeampaa. Myös seuraavan päivän
jäykkyys lihaksistossa on pientä.
Kävelyttämisen jälkeen suoritetaan pitkäkestoiset
venytykset. Venytyksen kesto on 20sek./jalka/suunta 3-5 toistolla.
|